Silmänpainetauti – yleisimmät kysymykset ja vastaukset
Glaukooma eli silmänpainetauti on monelle tuttu nimeltä, mutta taudinkuva ja sen seuraukset herättävät usein paljon kysymyksiä. Kokosimme vastaukset niihin asioihin, joista asiakkaamme kysyvät useimmin.
1. Mistä voin tietää, onko minulla glaukooma?
Usein glaukooma ei aiheuta alkuvaiheessa minkäänlaisia tuntemuksia. Avokulmaglaukooma, joka on yleisin tautimuoto, etenee hitaasti ja salakavalasti. Vasta kun näköhermo alkaa vaurioitua asiakas saattaa havaita näkökentän kaventumista. Ainoa luotettava tapa todeta glaukooma on säännöllinen silmien tutkimus, johon kuuluu muun muassa silmänpaineen mittaus ja näköhermon arviointi.
2. Voiko glaukooma kehittyä vaikka silmänpaine olisi normaali?
Kyllä voi. Tätä kutsutaan matalapaineglaukoomaksi. Joidenkin näköhermo on herkempi paineelle tai verenkierto heikompi, jolloin vaurioita voi syntyä normaalipaineisessakin silmässä. Siksi pelkkä painearvo ei riitä arviointiin.
3. Voiko glaukoomaa ehkäistä?
Varsinaista ennaltaehkäisyä ei valitettavasti ole mutta sairauden etenemistä voidaan erittäin tehokkaasti hidastaa tai pysäyttää kun se löydetään ajoissa. Paras “ehkäisy” on siis säännöllinen seuranta ja riskitekijöiden tunnistaminen.
4. Milloin silmänpaine on liian korkea?
Tavallinen viitealue on noin 10–21 mmHg, mutta yksilöllinen vaihtelu on suurta.
Joillekin hieman kohonnut arvo ei aiheuta ongelmia kun taas toisten näköhermo voi vaurioitua jo matalammilla paineilla. Siksi silmänpaine tulkitaan aina kokonaisuuden kautta – ei yksittäisenä numerona.
5. Tuntuuko glaukooma kipuna?
- Avokulmaglaukooma on yleensä kivuton.
- Ahdaskulmaglaukoomassa paine saattaa kohota nopeasti mikä voi johtaa kovaan silmäkipuun, päänsärkyyn, pahoinvointiin ja näön sumentumiseen. Tämä vaatii aina kiireellistä hoitoa.
6. Onko glaukooma parannettavissa?
Glaukoomaa ei voida poistaa tai parantaa mutta sen eteneminen voidaan pitää hyvin hallinnassa.
Näköhermon vauriot eivät palaudu joten varhainen toteaminen on ratkaisevan tärkeää.
7. Johtaako glaukooma sokeuteen?
Nykyhoidolla valtaosa glaukoomapotilaista säilyttää hyvän näkökyvyn läpi elämänsä.
Hoidon tavoitteena on pysäyttää tai hidastaa vaurioiden etenemistä niin ettei näkö heikkene merkittävästi.
Hoitoon sitoutuminen ja säännölliset kontrollit ovat tässä keskeisiä.
8. Onko glaukooma perinnöllistä?
Suvussa esiintyvä glaukooma lisää sairastumisriskiä. Jos lähisukulaisilla on todettu glaukooma on tarkempi seuranta erityisen tärkeää.
9. Kuka voi sairastua glaukoomaan?
Riski kasvaa selvästi iän myötä. Suomessa suurin osa glaukoomaa sairastavista on yli 65-vuotiaita, mutta sairautta voi esiintyä myös nuoremmilla.
Riskitekijöitä ovat mm.:
- kohonnut silmänpaine
- eksfoliaatio (mykiön hilseily)
- likinäköisyys
- perinnöllinen alttius
- silmävammat
Yli 40-vuotiaille suositellaan silmänpaineen mittausta säännöllisesti.
10. Missä silmänpaine voidaan mitata?
Silmänpaineen mittaus onnistuu optikkoliikkeessä koulutetun henkilökunnan toimesta. Useimmat käyvät mittauttamassa paineet näöntarkastuksen yhteydessä jolloin saadaan kokonaiskuva silmien tilanteesta ja mahdollisista jatkotutkimustarpeista.
